Kallaa ja metallinhohtoisia marjoja

Ihan totta, ne on ihan luonnostaan tummansinisiä metallinhohtoisia pieniä upeuksia! Love it!

Erään miehen matka päättyi yllättäen, vain hieman yli viisikymppisenä, kerrottiin. Työkaverit halusivat laskea kukan siunaustilaisuudessa, mutta sen piti olla erilainen. Tai ei ainakaan semmonen tavallinen ja perinteinen ruusu-neilikkakimppu.

Näistä mä tykkään. Kun hetken kuulostelee ja juttelee asiakkaan kanssa ja esittää tarkentavia kysymyksiä niin saa aika hyvän käsityksen siitä millainen vainaja oli ja mikä heidän välinen suhde oli. Silloin saa oikeasti käyttää mielikuvitusta kaikesta vuosien varrella oppimastaan, ja koota mielessä valloittava lopputulos.

Miehellä oli moottoripyörä josta hän piti kovasti ja se oli väriltään metallinhohtosininen. Ja näillä tiedoilla lähdettiin sitten eteenpäin. Kukiksi valikoitui mustaa kallaa ja laakeriheisin sinisiä marjoja, likusterin mustia marjoja, selkeitä suuria kiiltäviä lehtiä sekä sinertävää tuijaa. Onhan se aika miehekäs ja omasta mielestäni tosi onnistunut lopputulos.